Katsastuskonttori hämeenlinna seuraa vailla

katsastuskonttori hämeenlinna seuraa vailla

Lausunnossa esitettyihin rakennusteknisiin asioihin voidaan todeta, että Helsingin Veden ilmoituksen mukaan laitoksen ulkopuolelle melua aiheuttaneet ilmaotsonaattorit voidaan poistaa käytöstä, kun laitteistojen saneeraustyö valmistuu vuoden aikana. Raakavesitunnelit sekä voimajohdot merkitään kaavakarttaan. Liikennemelu otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Tulokset tullaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa ja liittämään osayleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Alueen rakennuskannasta tulee tehdä inventointi ja arvottaa rakennukset mahdollisten suojelutarpeiden kartoittamiseksi. Esimerkkinä arvokkaasta rakennuskannasta mainitaan Kuninkaantammentien 11 rakennus, jonka museo on arvioinut rakennushistoriallisesi arvokkaaksi. Suojelumerkinnät tulisi myös lisätä osayleiskaavaan.

Pohjoisin AP-alue eroaa Yleiskaava Kaupunginmuseo korostaa, että alue sijoittuu hyvin lähelle Vantaanjoen kulttuurimaisemaa sekä koillisessa olevaa luonnonsuojelualuetta ja täten pienimittakaavaisenkin rakentamisen vaikutukset alueella ovat merkittävät. Rakentamista kyseiselle alueelle tulisikin vielä harkita. Kaava-alueen vanhat rautakaivokset kuuluvat muinaismuistolain piiriin ja niistä on neuvoteltava Museoviraston tai Museoviraston valtuuttaman tahon kanssa.

Mahdollisesti myös muut alueella esiin tulevat muinaismuistolain piiriin kuuluvat jäännökset kuuluvat Museoviraston päätösvaltaan. Rakennuskannan inventointi on käynnistetty yhteistyössä kaupunginmuseon edustajien kanssa.

Kaava-alueen rautakaivokset on inventoitu viime kesän aikana. Osayleiskaavan on asetettu hyvät tavoitteet kaupunkirakenteellisen kokonaisuuden muodostamisesta, joukkoliikenteeseen tukeutumisesta ja virkistysalueiden arvostamisesta. Virkistysalueiden ja seudullisten yhteyksien suunnittelussa ja mitoituksessa tarvitaan kolmen kunnan yhteistyötä. Lausunnossa todetaan, että Vantaanjoen varteen tulee jättää riittävästi viher- ja virkistysalueita sekä kasvullista maata että ulkoilureittejä varten.

Keskuspuiston pohjoisosan arvo ns. Ympäristövaikutusten arviointeja tulee jatkaa ja niissä olisi hyvä havainnollistaa mm. Osayleiskaavaehdotukseen tulee liittää arviointi kaavan vaikutuksista Vantaanjoen Natura-alueeseen.

Editan ja vedenpuhdistuslaitoksen vaikutuksia tulee lisäselvittää. Editan osalta tulee arvioida haju-, melu- ja liikennevaikutukset lähistön asutukselle. Ympäristökeskus aikoo tehdä toukokuun aikana maastokäyntejä mahdollisten jatkoselvitystarpeiden arvioimiseksi.

Vedenpuhdistuslaitoksen kemikaalien varastoinnin osalta tulee selvittää suojaetäisyydet asutukseen. Laitos on siirtymässä happiotsonointiin, jolloin ilmanottoon liittyvät meluhaitat poistunevat.

Prosessimuutoksen aikataulu tulee selvittää. Vedenpuhdistuslaitoksen sakka-altaiden osalta kaivataan myös lisäselvityksiä. Pohjoisimpia altaita on täytetty luvun puolivälistä lähtien. Altaiden täytemaiden kunnostustarvetta tulee selvittää rakennettavuuden ja kustannusten arvioimiseksi.

Eteläisin allas on suunniteltu vesiaiheeksi alueelle. Altaan pohjalla on arvioitu olevan sakkoja noin 18 m 3. Veden ja sakkojen laatua ja kunnostustarvetta tulee tutkia tarkemmin.

Luontotietojärjestelmästä koottuihin tietoihin on kaavaluonnoksen laadinnan jälkeen tullut tarkennuksia ja ne tulee ottaa huomioon.

Kuninkaantammentien länsipään suoalue tulisi merkitä kaavaan kokonaisuudessaan suojelu- tai virkistysalueena. Haltiavuoren metsäalue on Helsingin merkittävin yhtenäinen metsälinnuston elinympäristö ja siitä ulottuu kapea niemeke altaan ja katsastuskonttorin ajoradan väliin. Tämä alue tulisi säilyttää riittävän leveänä, koska siinä kulkee myös merkittävä viheryhteys. Pitkäkosken luonnonsuojelualue alkaa kaavan rajalta. Siihen rajoittuva rantatöyräs on puustoltaan luonnonsuojelualueeseen rinnastettavassa luonnontilassa.

Kuninkaantammenpuisto toimii suojavyöhykkeenä sekä tärkeänä virkistysyhteytenä. Kaavaluonnoksen mukaista rakennettavan alueen pohjoisrajaa olisi arvioitava erikseen. Joukkoliikenteen osalta todetaan, että sitä tulisi suunnitella yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Perhekunnantieltä suunniteltua uutta joukkoliikennekatua ja sen vaikutusta joukkoliikenteen paranemiseen alueella ei kaavaselostuksessa osoiteta. Uusi katu katkaisisi ainoan yhtenäisen itä-länsisuuntaisen viheryhteyden Keskuspuiston ja seudun länsiosien välillä.

Moottoriajoneuvoliikenne alueelle tulisi ohjata muuhun katuverkkoon suoraan Hämeenlinnanväylän kautta. Osayleiskaavan suunnitteluperiaatteena on todettu, että alueelle kehitetään seudullisten virkistysyhteyksien solmukohta, tästä toivotaan esitettäväksi kartta. Tiivistä keskustaa kävelykatuineen ja maanalaisine pysäköinteineen pidetään erinomaisena ratkaisuna.

Jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä irrottamaan autopaikkojen kustannukset asuntojen hinnoista. Hulevesien osalta toivotaan niiden ohjaamista osittain Mätäjoen suuntaan ja osittain Vantaajokeen.

Alueen vesitase tulisi säilyttää sellaisena, että veden virtaus Mätäjokeen säilyisi mahdollisimman ennallaan. Kaikkien hulevesien johtaminen yhteen paikkaan aiheuttaa äkillisiä ja voimakkaita virtaamavaihteluja ja tulvia. Myöhemmin asemakaavavaiheessa voitaisiin selvittää viheralueille hulevesien hallintaa edistävien viivytys- ja imeytysrakenteiden toteutusmahdollisuuksia. Luonnonsuojeluyhdistys viittaa lausunnossaan aiempiin maankäyttömalleihin ja pitää vaihtoehto A1 parhaana.

Muut mallit kohdentavat rakentamista Kuninkaantammentien pohjoispuolelle, kuten osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty. Rakentamisen todetaan tuhoavan joen rantamaisemaa. Lisäksi lausunnossa esitetään, että rakentamisvaiheessa on huolehdittava Keskuspuiston ja sen raja-alueiden vanhasta ja arvokkaasta puustosta.

Helsingin Veden ilmoituksen mukaan laitoksen ulkopuolellekin melua aiheuttaneet ilmaotsonaattorit voidaan poistaa käytöstä, kun laitteistojen saneeraustyö valmistuu vuoden aikana. Alueelle laaditaan hulevesien hallintasuunnitelma, jossa tarkastellaan mm.

Vesialtaan veden ja pohjasedimenttien laatua ja kunnostustarvetta tullaan arvioimaan tarkemmin. Vedenpuhdistuslaitoksen käyttämien kemikaalien osalta suojaetäisyydet asutukseen ja alueen muihin toimintoihin on selvitetty. Selvityksen tulokset tullaan ottamaan huomioon suunnittelussa ja liittämään osayleiskaavan vaikutusten arviointiin. Perhekunnantien joukkoliikenneyhteys on tarkoitus tehdä erityisen huolellisesti ottaen huomioon puistomaisuuden säilyminen.

Pitkäkosken luonnonsuojelualueen lähellä oleva Kuninkaantammenpuiston AP-aluevaraus pienennetään siten, että maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävin alueen korkein kohta jää rakentamisen ulkopuolelle. Vastaavasti AP-aluevarausta on laajennettu itään, jotta keskuspuiston suuntaan näkyvä rakentamisen raja täsmentyisi.

Sosiaalitoimen tehtävän näkökulmasta tärkeimmät tavoitteet yleiskaavoitukselle ovat fyysisen kaupunkirakenteen eheyttäminen, alueellisen sosiaalisen segregaation vähentäminen, edellytykset sosiaalitoimen palvelujen ja hyvän palvelurakenteen järjestämiselle, edellytykset kaikille sopivan asuinympäristön luomiselle, työmatkaliikenteen vähentäminen ja helpottaminen, joukkoliikenteen edellytysten parantaminen, viheralueiden laatutason nostaminen ja edellytykset ympäristöhaittojen vähentämiselle.

Julkisten tilojen monikäyttöisyys ja muuntuminen alueen asukkaiden elämänkaaren mukaan sekä tilojen hyödyntäminen asukastiloina luovat väljyyttä tilojen käyttöön.

Kuninkaantammen suunnittelussa tulee mahdollisimman väljin kaavamerkinnöin varmistaa erilaisten sosiaalitoimen järjestämisvastuulla olevien asumis- ja palveluvaihtoehtojen toteutuminen palveluntuottajasta riippumatta. Kaavaselostuksessa tulee näkyä palvelu- ja asumisvaihtoehtojen rajoitteet. Seudullisuus avaa palvelujen järjestämisessä uusia mahdollisuuksia ja järjestämistapoja, jotka tulee selvittää kaavan valmisteluun liittyen.

Toinen kaavaluonnoksen vahvuus palvelujen näkökulmasta on monitoimitalo alueen keskuksena ja mahdollisuutena muuntua toiminnoiltaan asukkaiden elämänkaaren mukana.

Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan päivähoidon, lapsiperheiden palvelujen, asukaspuiston ja koulun olisi hyvä muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja sijoittua kaavassa yhteisiin tiloihin "keskelle kylää". Mahdollisen lasten "ruuhkahuipun" aikana tulisi voida hyödyntää hyvien kulkuyhteyksien päässä olevia pysyviä päiväkoteja kuntarajoista riippumatta. Leikkipuistotoiminnan puute Kaarelassa on ollut perheiden kannalta merkittävää, mikä on huomioitava Kuninkaantammen suunnittelussa.

Parhaimmalta ratkaisulta asukas- ja leikkipuistotoiminnan sijoittamiselle näyttäisi olevan monitoimitalon läheisyys ja siihen liittyvä sisätilan käyttömahdollisuus. Osayleiskaavatyön yhteydessä on käyty keskustelua alueen julkisten palveluiden järjestämisestä yhdessä Helsingin kaupungin ja Vantaan hallintokuntien kanssa. Pyrkimyksenä on, että Kuninkaantammen alueen palveluista osa voisi olla kuntarajoista riippumatta myös vantaalaisten käytettävissä ja Kuninkaantammen tulevat asukkaat voisivat hyödyntää Vantaan puolen palvelutarjontaa.

Palvelujen järjestäminen ja niitä kokoava monitoimitalon ajatus edellyttävät toteutuakseen tiivistä yhteistyötä jatkosuunnittelussa. Kuninkaantammeen on tulossa leikkipuistotoimintaa, josta osa voi sijaita monitoimitalon yhteydessä. Pääasiallinen leikkipuistotoiminta sijoittuisi lammen länsirannalle yhdessä asukaspuistotoiminnan kanssa. Terveyskeskus toteaa lausunnossaan, että Kuninkaantammen alueen väestömäärää varten ei perusteta omia terveyspalveluja.

Kaarelan terveyspalvelujen alueen kehittämissuunnitelman mukaan Kannelmäen, Malminkartanon ja Pitäjänmäen terveysasemien toiminta siirretään ensi vuosikymmenellä uudelle Kaarelan alueen pääterveysasemalle, jonka sijoituspaikka ratkaistaan myöhemmin.

Myyrmäen - Kaarelan - Kannelmäen alueiden terveysasemaverkon suunnittelussa ja tilaratkaisuissa voidaan ottaa terveysasemien yhteiskäyttö huomioon siten, että terveysasemien palvelualueet määritellään kunnan rajasta huolimatta. Kuninkaantammen suunnittelussa otetaan huomioon sujuvat joukkoliikenneyhteydet alueen terveyspalveluihin.

Terveyspalvelujen yhteiskäyttö kuntarajoista riippumatta on kannatettavaa. Opetusvirasto toteaa lausunnossaan, että osayleiskaavaluonnoksessa esitetty peruskoulun paikka "keskellä kylää" on upea ja voi muodostaa näin monitoimitalon sydämen. Kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta koulun rakentamisen ajoituksella on tärkeä merkitys. Koulun tarvitsemat liikuntatilat voivat sijaita erillisessä koko alueen väestöä palvelevassa liikuntakeskuksessa ulkosuorituspaikkoineen, edellyttäen, että matka ei ylitä metriä ja, että yhteys on turvallinen ilman kokoojakatujen ylityksiä.

Opetusvirasto toteaa edelleen, että osayleiskaavaehdotuksen valmistelutyössä ja edelleen aluetta kehitettäessä tarvitaan yhteistyötä Vantaan ja Helsingin eri hallintokuntien kesken palvelutarpeiden ennakoimiseksi ja niihin reagoimiseksi.

Yhteistyön koordinoinnille tulisi löytää keinot ja foorumi. Koulupalvelujen suunnittelussa pyritään siihen, että koulun tarvitsemat palvelut esim. Koululla on tontillaan oma piha, mutta liikuntatuntien ulkosuorituspaikat sijaitsisivat asukaspuiston yhteydessä, johon päästäkseen ei tarvitse ylittää kokoojakatuja.

Isommat urheilukentät sijaitsevat lammen rannalla Keskuspuiston vieressä. Kenttien, asukaspuiston ja reittien suunnittelua jatketaan osana tekeillä olevaa maisemaselvitystä. Keskustelua jatketaan suunnittelun edetessä.

Liikuntavirasto toteaa lausunnossaan, että Kuninkaantammen alueen kautta kulkee tällä hetkellä merkittäviä reittejä, kuten Reitti , joka yhdistää Keskuspuiston Espoon ja Vihdin alueilla oleviin laajoihin ulkoilualueisiin sekä Keskuspuistosta Mätäjoen laaksoon suuntautuva seudullinen ulkoilu- ja latuyhteys. Liikuntavirasto toteaa, että osayleiskaavaluonnoksessa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi varattu alue VU on liian pieni kenttä- ja uimarantatoiminnoille.

Lisäksi koulu on liian kaukana urheilualueesta. Liikuntaviraston mielestä aluetta tulisi kehittää niin, että koulu ja VU-alue tulisivat lähemmäksi toisiaan ja ne yhdessä lammen kanssa muodostaisivat yhden kokonaisuuden.

Liikuntaviraston mielestä nykyiset alueella kulkevat reitit korvaavien ulkoilureittien tulisi kulkea kauttaaltaan viherympäristössä.

Kaavaehdotukseen sisältyvä, Hämeenlinnanväylän alittava uusi alikulku olisi merkittävä parannus alueen viherväylä ja ulkoilutieverkostoon. Alueella sijaitsevan Pitkäkosken ulkoilumajan toiminta tulee jatkossakin säilyttää ja sen ympäristöä tulee kehittää.

Alueelle tulee varata riittävästi pysäköintialuetta, josta on eniten pulaa hiihtokauden aikana. Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta on kehitetty siten, että osa urheilu- ja ulkoilutoiminnoista sijoittuu lammen länsirannalle. Suuremmat urheilukentät sijoittuvat Keskuspuiston yhteyteen lammen pohjoisrannalle. Seudullinen virkistysyhteys ja suurin osa muista viheryhteyksistä on edelleen mahdollista sijoittaa kulkemaan viherympäristössä.

Osa reiteistä kulkee rakennettujen alueiden läpi. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen ja virikkeellinen viher- ja kevyen liikenteen reitistö. Pitkäkosken majan toiminta säilyy jatkossakin ja sen ympäristöä kehitetään mm. Tarkoituksena on myös saada majalle joukkoliikenneyhteys. Viheralueiden ja reittien suunnittelua jatketaan osana tekeillä olevaa maisemaselvitystä. Poliisin kannalta on tärkeää, että jo kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon seikkoja, joilla on merkitystä turvallisuuden kannalta.

Päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten rakennusten sijoittamisessa tulisi huomioida, että rakennuksiin rakennettaisiin myös asuntoja. Koulun ja päiväkotien yhteyteen tulisi myös varata tilaa ns.

Leikkipaikkojen sijoittamisella näkyville paikoille on merkittävä vaikutus turvallisuuteen ja koettuun turvallisuuteen. Pasilan poliisipiirin suhtautuu varauksella maan alle sijoitettaviin pysäköintialueisiin rakentamisen kalleuden ja turvallisuusriskien takia. Lopullisessa kaavassa tulee myös huomioida pelastus- ja muun kaluston pääsy riittävän lähelle asuintaloja ja muita kohteita. Liikenteen suunnittelulla on merkittävä vaikutus alueen liikenneturvallisuuteen. Työmatkaliikenteen kohtuullinen pääsy läheisille valtaväylille on merkittävin asia.

Alueen sisäinen liikenne tulisi suunnitella siten, että läpiajoa syntyisi mahdollisimman vähän. Kuninkaantammen alueen suunnittelussa pyritään sekoittuneeseen rakenteeseen, jolloin samassa korttelissa voi sijaita asunto- ja palvelurakentamista. Koulu ja sen kanssa samassa korttelissa sijaitseva päiväkoti on suunniteltu alueen keskelle torin reunaan, missä sosiaalinen kontrolli pitää osaltaan huolen alueen turvallisuudesta ja erityisesti turvallisuuden tunteesta.

Myös leikkipuistotoiminta ja muut julkiset yhteiset tilat ja alueet on tarkoitus sijoittaa keskeisesti asutuksen lomaan. Liikenteen suunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen. Kaduille on tarkoitus rakentaa mahdollisuuksien mukaan yli- ja alikulkuja sekä kriittisimpiin kohtiin myös rakenteellisia hidasteita.

Pelastus- ja muun kaluston pääsy riittävän lähelle asuintaloja ja muita kohteita otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Silvolan alueen pientaloyhdistys toteaa liikennejärjestelyistä, että Hämeenlinnanväylän eritasoliittymiä tulee kehittää Kehä III: Kuninkaantammeen tuleva liittymän toteuttaminen on välttämätöntä ennen Kuninkaantammen alueen rakentamista. Samalla tulee myös estää läpikulkuliikenne Kuninkaantammessa ja Silvolan alueella.

Läpikulkuliikenteen rajoittamiseksi ja kävelijöiden turvaksi on Kuninkaantammentien ja nykyisen Hakuninmaantien risteykseen sijoitettava liikenneympyrä sekä siihen liikennevalot. Nykyiselle Hakuninmaantielle on rakennettava alikulkuyhteys.

Kuninkaantammentien eteläpuolella olevien kerrostalojen korkeutta on rajoitettava max 2 kerr. Ulkoilureittien esteetön jatkuminen etelä-pohjoissuunnassa Vantaanjoen suuntaan on turvattava.

Viheraluekaistan on jatkuttava Vantaanjoelle asti Kuninkaantammenpuistossa entisen pumppuaseman vieressä. Kuninkaantammen alueen suunniteltu rakennuskanta ja tehokkuus poikkeavat ympäröivästä asutuksesta.

Lisäksi kerrostalojen sijoittaminen kallion päälle muuttaa maisemakuvaa merkittävästi, suunnittelussa on huolehdittava asumisviihtyvyyden säilymisestä ja haittavaikutusten minimoinnista. Kuninkaantammentien alkuperäisen "kylätien" luonteen säilyminen ja lähinaapureiden maiseman muutosten pehmentäminen edellyttää sähkövoimalinjan alapuolella olevan alueen kunnostamista.

Silvolan pientaloyhdistys edellyttää selkeää kannanottoa siihen, miten rakennusaikaisia ympäristöhaittoja aiotaan minimoida. Kuninkaantammen läpikulkuliikennettä pyritään estämään rakenteellisin keinoin, ts.

Liikenneympyrän sijoittamista Kuninkaantammentien ja nykyisen Hakuninmaantien risteykseen tutkitaan. Viheryhteyksiä tarkastellaan käynnissä olevassa viheralueselvityksessä, jonka yhteydessä ratkaistaan Hakuninmaantien alikulun tarpeellisuus.

Kuninkaantammentien eteläpuolista rakentamisaluetta on rajattu uudelleen niin, että tien ja rakennusten väliin jää tilaa kevyelle liikenteelle. Rakennusten korkeudet tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.

Tringa ry esittää muutosvaatimuksia lopulliseen kaavaan. Yhdistyksen mukaan osayleiskaavaluonnos on ristiriidassa Helsingin yleiskaava n kanssa. Yleiskaavassa virkistysalueeksi ja viheryhteyksiin varattuja alueita on merkitty pientaloasumiseen mm. Alue on muutenkin tärkeä jatke Keskuspuistoa ja metsätyypiltään arvokas. Metsät jäävät käytännössä kokonaan rakentamisen jalkoihin. Tringa ryn mielestä olisikin toivottavaa, että rakentaminen keskittyisi jo raivatuille alueille, joilla on tällä hetkellä työpaikkarakentamista.

Tehokkain rakentaminen keskittyy nyt työpaikkakäytössä oleville alueille. Kuninkaantammeen jää myös runsaasti viheraluetta. Silvolan asukkaat allekirjoittaneita 42 henkilöä. Kuninkaantammen puistoalueen muuttuminen asuinrakentamiseen vähentäisi puustoa, jota ei nykyiselläänkään ole runsaasti, huomattavasti ja lisäisi alueen jo nyt laajoilta alueilta autiota näkymää.

Kuninkaan tammelle tulisi säilyttää kaikille esteetön pääsy ja puun riittävä luonnonmukainen elintila tulisi huomioida. Pääkaupunkiseudun varavesilähteenä toimivan vesistön läheisyyteen olisi asianmukaista jättää riittävästi puustoa suoja-alueeksi. Allekirjoittaneet pyytävät lisäksi harkitsemaan aluekohtaista rakennustehokkuutta myös Helsingin puolella, koska Vantaalla rakennustehokkuus on pidetty alhaisena.

Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu ympäröiviä viheralueita riittävästi. Allekirjoittaneet pyytävät ottamaan huomioon asianmukaisen viheralueyhteyden ja riittävän puuston säilyttämisen Helsingin ja Vantaan rajalla.

Nykyiset ulkoilureitit Kuninkaantammentieltä Paloheinään ja vesilaitoksen lammen ympäristössä on säilytettävä tai korvattava vastaavilla. Alueelle suunnitellut AK-ratkaisut tulisi toteuttaa ympäristöön ja alueeseen sopivina, matalina kerrostaloratkaisuina. Kuninkaantammen rakentaminen edellyttää omaa liittymää Hämeenlinnanväylältä jo toteuttamisvaiheessa. Lisäksi tulee huomioida Hakuninmaan ja Kuninkaantammen risteysalueiden liikenneturvallisuusjärjestelyt jalankulkijaystävällisiksi.

Nykyisillä pientaloalueilla Helsingin puolella tehokkuus on nykyisellään jo korkeampi kuin Vantaan puolen pientaloalueilla. Uusi pientalorakentaminen toteutetaan tehokkaampana kuin nykyinen, jossa tonttitehokkuus on noin 0, Osayleiskaavan tavoitteena on saada Kuninkaantammen alueelle oma liittymä Hämeenlinnanväylältä. Liikennejärjestelyiden suunnittelussa otetaan huomioon jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen turvallisuus.

Jouni Nihti, Kankaantien tiehoitokunta ja Kuninkaantammenpuiston rajanaapurit. Mikään osallistumistilaisuus ei ole puoltanut kyseistä rakentamista. Kuninkaantammenpuisto tarjoaa kasvillisuudeltaan ja puustoltaan arvokkaan ja ainutlaatuisen virkistyspaikan alueen nykyisille asukkaille. Luonnoksessa ei ole jätetty Vantaan ja Helsingin rajalle Kuninkaantammenpuistoon lainkaan viheraluetta.

Alun perin lähivirkistysalueeksi ja puistoksi merkitty Kuninkaantammenpuisto on luonnoksessa esitetty rakennettavaksi asuinkäyttöön. Toivon asian ottamista uudelleen esille ja suunnitelman hylkäämistä. Alueelle suunnitelluista taloista suuri osa on aiottu toteuttaa kivimateriaalein, puu voisi sopia paremmin ympäristöön. Myös autot muodostavat oman ongelmansa.

Itse vastustan massiivisia parkkitaloja, mutta kadunvarsipysäköinti on yhtä ongelmallista. Tuleeko Kuninkaantammesta autojen pysäköinti- ja säilytysalue? Kuninkaantammentien pohjoispuolelle kohdistettava rakentaminen tuhoaa auttamattomasti joen rantamaisemaa.

Joenrantaan on jätettävä mahdollisimman suuri suojavyöhyke turvaamaan rannan linnuston ja kasviston rauha. Rakennettaessa Keskuspuiston ja uuden suunnittelualueen rajamaita on huolehdittava, ettei vanhaa ja arvokasta puustoa vahingoitu.

As Oy Helsingin Kuninkaantammenpuisto. Asunto Oy Helsingin Kuninkaantammenpuisto katsoo, että kaavan vireilletulo- ja eri käsittelyvaiheissa yhtiötä ei ole informoitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Käsitteillä olevassa osayleiskaavaluonnoksessa Kuninkaantammenpuistoon on suunniteltu asuntorakentamista. Puistoalueena oleva kallioinen ja yhtenäinen metsäalue poikkeaa luonnonolosuhteiltaan läheisestä Keskuspuistosta ja sillä on myös muinaismuistoarvoa esimerkiksi alueelle nimenkin antaneen Kuninkaantammen läheisen sijainnin johdosta. Puiston rakentaminen rikkoisi Vantaanjoen ranta-alueeseen liittyvän luontokokonaisuuden.

Esitämme, että Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen pohjalta suunnittelua jatketaan siten, että Kuninkaantammenpuisto jätetään rakentamatta ja sitä kehitetään virkistysalueena. Kuninkaantammen liikennesuunnittelu on avainkysymys alueella nyt asuvien näkökulmasta. Ainoa merkittävä tapa välttää liikenteen keskittymistä etelä-pohjoissuunnan pientaloalueille on avata toimiva yhteys Hämeenlinnanväylälle jo ennen rakennustöiden aloittamista.

Rakennusaikaisen liikenteen tulisi kulkea tätä kautta. Kuninkaantammen tulevan liikenteen pääväylän pitäisi olla Hämeenlinnanväylältä. Rakennettavan uuden liittymän tulisi ohjata tuleva läpikulkuliikenne Kehä II: Kuninkaantammentien osalta tiehen rajoittuva suojavyöhyke vaikuttaa varsin kapealta ja luonnoksessa alueelle on merkitty myös kerrostaloja. Kuninkaantammen jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulisi ottaa huomioon erityisesti alueen asuntorakentamisen monipuolisuus.

Tällöin tulisi suunnittelun tehokkuustavoitteista ja pinta-alan tiiviistä rakentamisesta huolimatta pyrkiä ottamaan huomioon yksitasoratkaisu pientalorakentamisessa. Kuninkaantammen suunnittelussa tavoitteena on monipuolinen asuntokanta. Yksitasoisen pientalorakentamisen mahdollisuudet tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä muiden kannanottojen, tekeillä olevien selvitysten ja arviointien pohjalta jatketaan Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnittelua siten, että osayleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä keväällä Yleiskaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 19 § mukaisesti julkisesti nähtäville vuoden aikana ja siitä pyydetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 § mukaisesti lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi osayleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä osayleiskaavan suunnittelutilanteen. Pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstistä lausunnonantajille ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Siivola Mari, arkkitehti, puhelin Joensuu Risto, insinööri, puhelin Laaksonen Jari, insinööri, puhelin Saarainen Eila, maisema-arkkitehti, puhelin Santaoja Tero, yleiskaavasuunnittelija, puhelin Tuominen Elina, yleiskaavasuunnittelija, puhelin Tyynilä Suvi, arkkitehti, puhelin Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 6. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelissa uuden toimistorakennuksen rakentamisen ja liiketilojen laajennuksen sekä pysäköintipaikkojen lisäämisen pihakannelle ja sen alle kolmeen tasoon.

Liiketilojen laajennuksen myötä nykyinen vähittäiskaupan suuryksikkö laajenee. Kortteli on mukana kaavateknisistä syistä. Panuntien ja Mäkitorpantien risteyksen katualuetta laajentamalla varaudutaan risteyksen muuttamiseen kiertoliittymäksi, mikä kohentaa liikenteen sujuvuutta.

Ehdotus oli julkisesti nähtävillä Kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, Helsingin Vesi, Helsingin Energia, Uudenmaan ympäristökeskus, Ratahallintokeskus ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.

Lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Helsingin Energia toteaa Voimajohto uusitaan lähivuosina nykyiselle paikalle, mikä tässä asemakaavan muutosehdotuksessa on kyllä huomioitu. Voimajohto tulee vaatimaan 30 metrin vapaan alueen myös uusimisen jälkeen. Tämän lisäksi alueen molemmin puolin tulee määrittää 10 metrin suojavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus rajoitetaan noin metriin.

Yksi voimajohdon pylväsrakenteista sijaitsee muutosalueella. Voima-johdon uusimisen yhteydessä pylvään sijaintia voidaan hieman muuttaa pohjoisen suuntaan, jolloin johdon ja toimistorakennusten etäisyys kasvaa. Uutta pylväsrakennetta ei mahdollisesti voida toteuttaa kaava-kartassa olevan en-merkinnän periaatteen mukaisesti: Ehdotamme en-kaavamerkinnän poistamista kaavakartalta. Uusi toimistorakennus sijoittuu sähkölinjalle varatun vapaan alueen rajalle noin 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskiviivasta.

Voimajohdon läheisyys voi aiheuttaa häiriöitä toimistojen herkkiin laitteisiin mm. Kaavakartassa voimajohtoalueelle on osoitettu maanalaista pysäköintitilaa pka. Maanalainen rakentaminen voidaan toteuttaa johdon omistajan ja kiinteistön haltijan kanssa sovittavin reunaehdoin ja Helsingin Energia on suostunut sähköturvallisuuslain standardista poikkeamismenettelyyn.

Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin sijainnin kaava-merkintä iv tulee olla johtoalueen ulkopuolella. Merkinnällä "en" luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa korttelissa varmistetaan maisemamallisesti merkittävän silokallion säilyminen katuristeyksessä. Sähkölinjan mahdollinen siirto ja uuden pylväsrakenteen perustaminen tai uusiminen nykyiselle paikalle voidaan toteuttaa kun samalla tarvittaessa huolehditaan vanhan pylväsrakenteen perustusten poistamisesta ja alueen maisemoinnista.

Asemakaavamääräykseen en "luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa" on lisätty määräys: Alueen osalla, jonka puusto tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten että sen maisemallinen merkitys säilyy, voidaan puustoa sähkölinjan suoja-alueen osalla hoitaa linjan suojamääräysten edellyttämällä tavalla.

Asemakaavamääräykseen "alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin rakennusalan merkintä kaavamerkintä iv on poistettu johtoalueelta. Poistoilmahormin sijoitus selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Sijoituksessa tulee noudattaa ko. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa Alue rajautuu länsireunastaan Tuusulanväylän LT-alueeseen, johon katuverkon liikenne liittyy Panuntien kautta.

Pieni osa Tuusulanväylän LT-aluetta muutetaan katualueeksi, jotta Panuntien ja Mäkitorpantien liittymään voidaan myöhemmin rakentaa kiertoliittymä. Maanmittauslaitoksen karttapaikkatietojen mukaan katualueeksi muutettava LT-alueen osa on kaupungin omistuksessa, eikä sillä ole tieoikeutta, joka olisi tarpeen lakkauttaa. Asemakaava mahdollistaa Tuusulanväylän parantamisen välillä Käpylä-Kulomäentie, josta on tehty tiesuunnitelma vuonna Siinä on esitetty lisäkaista Asesepäntien eritasoliittymään Helsingin suunnasta erkanevalle rampille.

Lisäksi nykyinen rampilla oleva pysäkki siirtyy Panuntielle. Tiesuunnitelma on hallinnollisessa käsittelyssä hyväksymistä vailla. Kaavaselostuksessa ei ole mainittu, eikä kartassa osoitettu pysäkin siirtoa ja uutta sijaintia. Pysäkin tilavaraus Panuntien katualueella tulee varmistaa. Korttelin kohdalle Panuntielle on merkittävä ajoneuvoliittymäkielto ajantasaisen asemakaavan mukaisesti. Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Tuusulanväylän tiesuunnitelmassa Tuusulanväylän rampilta Panuntielle siirrettäväksi esitetyn linja-autopysäkin tilavaraus mahtuu asemakaavan muutosehdotuksessa Panuntien katualueelle.

Asiasta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa. Panuntielle korttelin kohdalle on lisätty ajoneuvoliittymäkielto voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa Pysäköintipaikat on osoitettu pihakannelle sekä sen alle kolmeen tasoon osittain kV voimajohtolinjan alle. Kaavamuutos sallii rakennusoikeutta 33  k-m 2 , josta KM-korttelialueella on liiketilaa 4  k-m 2.

Seutukaavassa ja maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön. Aluevaraus sisältää myös liikenteen ja teknisenhuollon varaukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §: Säännös koskee myös merkittäviä laajennuksia.

Voimassa olevassa yleiskaavassa aluetta ei ole suunniteltu ympäröivien asuinalueiden keskuksena, vaan paikalliset keskukset sijaitsevat Maunulassa ja Oulunkylän aseman luona. Kaava-alueella toimii tällä hetkellä alueellisena markkinajohtajana toimiva 2  k-m 2: Kaavamuutos sallii sen laajentamisen 1  k-m 2.

Panuntien toimistotonteille on asemakaavaehdotuksessa suunniteltu liiketilan laajentamista kaikkiaan 2  k-m 2 siten, että puolet tästä on alemmissa kerroksissa ja puolet on yhdistettävissä nykyiseen päivittäistavaramyymälään.

Lähtökohtatiedoissa todetaan, että Käpylän ja Koskelan ja pohjoisen suurpiirin alueella on 52  asukasta. Arvioidaan, että väestömäärä on vähenemässä kymmenessä vuodessa 49  Tämä merkitsee, että uutta kaupallista kysyntää ei synny eikä alueella ole tarvetta huomattavaan kaupallisen mitoituksen lisäykseen. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että asemakaavan mukainen hanke yhdessä lähialueen muiden hankkeiden kanssa edustaa kehitystä, jossa myymäläkoko suurenee ja vanha myymäläverkko harvenee kun myymälöitä poistuu.

Poistuma kohdistuu alueen pienimpiin myymälöihin. Toisaalta arvioidaan, että palvelun paraneminen lisää ostouskollisuutta alueella. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että esitetty päivittäistavarakaupan liiketilan laajennus yhdessä muun liiketilan laajennuksen kanssa muodostaa uuden liikekeskuksen, jota ei ole osoitettu yleiskaavassa.

Yleiskaava ei ole ollut riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Kun otetaan huomioon vaikutusten arviot, asemakaava ei turvaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusta palveluiden alueellista saatavuudesta vaan myymäläverkon arvioidaan harvenevan lähialueilla.

Lisäksi selostuksessa ei ole esitetty arvioita riskeistä, jotka aiheutuvat pysäköinnin osoittamisesta voimajohtolinjan alle. Selostuksen perusteella ei voi arvioida, täyttyykö maankäyttö- ja rakennuslain terveellisyyden ja turvallisuuden sisältövaatimus. Helsingissä on vireillä muitakin kaupan hankkeita, jotka heijastuvat kaupalliseen palveluverkkorakenteeseen.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaupallinen palveluverkko kaipaa kokonaistarkastelua, jotta voidaan arvioida yleiskaavan ajantasaistamistarve. Asemakaavatyön yhteydessä kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastolla on laadittu arviointi hankkeen kaupallisista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnissa on päätelty että alueella päivittäistavaramyymälöitä poistuu. Arvioinnissa tämän ei kuitenkaan ole katsottu olevan nyt tarkasteltavana olevan hankkeen vaikutusta.

Asiaa on tarkasteltu laajemmin ottamalla huomioon myös muut hankkeet sekä yleinen kaupan kehityssuunta. Keskeinen kohta arvioinnissa on seuraava: Ne kaikki yhdessä edustavat kehitystä missä myymäläkoko suurenee ja vanha myymäläverkko harvenee kun myymälöitä poistuu. Uudenaikaisempi myymäläverkko, jossa on aikaisempaa suuremmat myymälät voi toisaalta parantaa tuotevalikoimia niin, että alueelta ulos virtaava ostovoima vähenee.

Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa, että päivittäistavarakaupan suuryksiköihin Kannelmäkeen, Malmille, Vantaan Tammistoon ja Arabian kauppakeskukseen suuntautuva päivittäistavarakaupan kulutus voi pienentyä. Siten tarkasteltavan alueen päivittäistavarakaupan yksikkökoon suurentaminen voi parantaa alueen ostouskollisuutta ja lisätä tarvittavaa pinta-alaa jonkin verran.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on asetettu vastakkain, syy- ja seuraussuhteeseen, hanke ja hankkeen arvioinnissa esitetty käsitys lähialueen myymäläverkon harvenemisesta. Tämä ei vastaa arvioinnin sisältöä, missä on perusteltu, että hankkeen ansiosta alueelta pois siirtyvä kulutus pienenee ja tarkasteltavalle alueelle jää aikaisempaa enemmän kulutusta.

Tässä suhteessa hanke parantaa kaupallisten palveluiden alueellista saatavuutta sekä edustaa kestävää kehitystä, jolloin kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksen. Kauppapalvelujen harveneminen ja kaupan kannattavuusnäkökohdat.

Helsingin kaupungin kaavoituksessa eräs teema on kaupan palvelujen huomioon ottaminen. Päivittäistavarakaupan sijoittumista on arvioitu toisaalta asuinalueen peruspalveluna ja toisaalta yksityisenä elinkeinotoimintana. Peruspalveluna päivittäistavaroita myyvien kauppapaikkojen tulisi muodostaa kattava verkko, missä kaupat ovat hyvin tavoitettavissa lähellä asuinpaikkoja. Yksityisenä elinkeinotoimintana kaupan palvelun mittarina on kannattavuus.

Kaupan toimintaan keskeisesti vaikuttavia ovat hintakilpailu ryhmittymien välillä, mihin liittyy toiminnan kustannustehokkuus. Työvoimakulujen pyrkiessä kasvamaan, suuret hallimaiset toimipaikat on keino pitää työvoimakulujen osuus kurissa.

Yhdessä itsepalvelun kanssa tämä johtaa yhä suurempiin kaupan yksiköihin ja harvenevaan kauppapalvelujen verkkoon. Helsingissä tapahtunutta kehitystä kuvaa seuraava taulukko: Vuodesta vuoteen päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä on Helsingissä vähentynyt alle kolmannekseen Tämä kehitys ei ole päättynyt.

Pienten myymälöiden tulevaisuus Helsingissä. Helsingissä on vielä paikoin jäljellä vanhoja pieniä päivittäistavaramyymälöitä. Kantakaupungissa ja monilla kerrostaloalueilla, missä asutuksen tiheys on suuri, pienellä päivittäistavaramyymälällä on monin paikoin edellytykset säilyä. Aukiololainsäädäntöön sisältyvä neliön kokoraja näyttää olevan merkittävä myymälöiden säilymisen kannalta. Selvästi rajaa pienemmät myymälät uhkaavat kadota, koska rajan juuri alittava myymälä pystyy pitämään monipuolisemmat valikoimat kuin tätä pienempi myymälä.

Helsingissä oli vuonna jäljellä vielä enintään neliön kokoista myymälää eli yli puolet tuolloisista päivittäistavaramyymälöistä. Panuntien hankkeen arvioinnissa tarkastellulla alueella neliön alittavia myymälöitä oli 10 ja ylittäviä Suhteet tarkasteltavalla alueella ja koko Helsingissä ovat suunnilleen samat. On epätodennäköistä, että meneillään oleva kaupan rakennemuutos ja pienten myymälöiden lakkauttaminen olisi päättymässä.

Tähän perustuu arvio siitä, että myymäläverkko alueella tulee jatkossa harvenemaan. Ostos- ja lähikeskusten tulevaisuus. Ostoskeskusten merkitys Helsingin esikaupunkialueen palvelurakenteessa on ollut merkittävä. Kaupan rakennemuutos ja yhteiskunnallinen kehitys ovat supistaneet ostoskeskuksen palveluja, erikoiskauppa on siirtynyt pääasiassa suurempiin keskuksiin, pankki- ja postipalvelut ovat pääasiassa lopettaneet ostoskeskuksissa. Ostoskeskuksen konsepti kiinteistöyhtiönä tai rakennuksen toiminnallisena ratkaisuna ei vastaa tämän päivän kaupan toimintaperiaatetta ja toiminnallista ihannetta.

Omistus on pirstoutunut, tilat ovat pieniä ja ulkokäytävät hajottavat niitä, pysäköintimahdollisuudet ovat rajalliset. Keskuksiin voi liittyä sosiaalisia ongelmia ja niiden rasitteena voi olla heikko imago. Rajallisista mahdollisuuksista huolimatta ostoskeskukset tulee säilyttää asuinalueiden palvelurakenteen osana näiden tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Tavoitteena on käyttää muilta toiminnoilta vapautuvaa tilaa päivittäistavarakaupan elinvoiman parantamiseksi.

Kaupunki ei voi kuitenkaan olla tällaisen kehityksen takuumiehenä, koska ratkaisut riippuvat kaupan toimijoista. Ostoskeskusten säilyttämisen lisäksi asuinalueiden päivittäistavarakauppaa on kehitettävä rakentamalla mahdollisuuksien mukaan riittävän suuria ja monipuolisia päivittäistavarakaupan yksiköitä, jotka tarjoavat kilpailukykyisen tuotevalikoiman suurten keskusten jättimarketteihin verrattuna sekä pysäköintimahdollisuuksia autoileville asiakkaille. Muutoin kysyntä suuntautuu entistä enemmän asuinalueiden ulkopuolelle ja vanhojen alueiden palvelut heikkenevät.

Paikallisuuden vahvistaminen seudullisia kaupan palveluja vastaan. Taloudellisesti hyvinä aikoina yksityinen kulutus kasvaa ja suurille kaupan hankkeille on saatavissa katetta. Helsingin seudun kasvu ja uusi asutus lisäävät koko ajan kysyntää ja edellyttävät kauppapalvelujen laajentamista. Erityisesti Vantaan alueella Helsingin tuntumassa kauppapalvelut ovat lisääntyneet.

Tämä hanke on ennakoinut ja ollut suunnannäyttäjä Vantaan Tammiston ja Veromiehen alueen kauppapalvelujen kehittämisessä. Useat alueen suuret päivittäistavaramyymälät ja jättimarketit ovat vetovoimaisia ja merkitykseltään seudullisia. Helsinki on yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa tutkinut kauppakeskus Jumbon vaikutusta sekä aikaisemmin Tammiston alueen vetovoimaa.

Nämä osoittavat alueen kaupallisen tarjonnan seudullisen merkityksen. Yleiskaava jättää avoimeksi mitä palveluita ja missä määrin kerrostalovaltaisen alueen merkinnällä osoitetulle alueelle voidaan sijoittaa. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu paikoin punaisella merkinnällä "keskustatoimintojen alue". Tähän liittyy selitys "aluetta kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön".

Yleiskaavamerkintöjen periaatteena on, että punaisella alueella elinkeinotoiminnalle on annettu suuremmat vapausasteet kuin kerrostalovaltaisella alueella. Käytetyt merkinnät takaavat tarpeellisen joustavuuden asemakaavoituksessa silloin kun eri toimintojen suhteet muuttuvat ja näiden edellytyksissä tapahtuu muutoksia.

Yleiskaava ei sisällä kaupallisten palvelujen liikepaikkasuunnitelmaa. Keskusrakenne on otettu jossain määrin huomioon keskustatoimintojen alueiden sijoittelussa ja yleiskaavan selostuksessa on tarkempia tietoja palvelukeskuksista. Yleiskaavan mukaista on, että kerrostalovaltaiselle alueelle voi tulla palvelukeskuksia, jotka ovat merkitykseltään paikallisia. Helsingissä tällaisia merkitykseltään paikallisia palveluja voidaan mitoittaa 10   asukkaan väestöpohjan mukaan. Monin paikoin muualla Suomessa tämä tarkoittaisi seudullista palvelua.

Yhteenveto ja päätelmät hankkeen kaupallisista vaikutuksista. Siten asemakaava turvaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksen palveluiden alueellisesta saatavuudesta. Nykyinen maantasopysäköinti tapahtuu piha-alueella myös voimalinjan alla ylimmillään lähes samalla korkeudella kuin suunniteltu ylin pysäköintitaso.

Helsingin Energia suunnittelee linjan ja pylväiden uusimista jolloin johtimet tulisivat sijaitsemaan nykyistä korkeammalla myös pysäköintikannen kohdalla. Uloimpien johtimien keskinäinen etäisyys tulisi olemaan myös nykyistä pienempi, joten linjasto on kapeampi ja siten nykyistä kauempana tulevan rakennuksen julkisivusta. Voimajohdon läheisyys voi Helsingin Energian lausunnon mukaan aiheuttaa häiriöitä toimistojen herkkiin laitteisiin mm.

Näin ei muodostu merkittävää uutta liikekeskusta. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset. Asemakaavan muutoskarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset: Lisäksi on tehty seuraavat tekniset muutokset: Ajoluiskamerkintä pihakansialueen pohjoisreunasta on poistettu ja pihakannen aluetta on laajennettu vastaavasti luoteeseen, Mäkitorpantien suunnassa koilliseen noin 12 metriä ja sähkölinjan suunnassa itään noin 26 metriä.

Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaava-alueeseen liittyvä maankäyttösopimusmenettely tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 6. Hietala Markku, arkkitehti, puhelin Vuolanto Timo, toimistopäällikkö, puhelin Laaksonen Jari, insinööri, puhelin Salonen Peik, insinööri, puhelin Asemakaavan muutosehdotus nro Kslk , , Ida Aalbergintie 4 Asunto Oy Alueen sijainti Alue sijaitsee Pohjois-Haagassa Eliel Saarisen tien pohjoispuolella ja Hämeenlinnanväylän länsipuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella Pohjois-Haagan Teuvo Pakkalan tien alueen ja sen ympäristön kaupunkirakennetta täydennetään ja eheytetään.

Eliel Saarisen tien pohjoispuolinen pysäköintitontti- ja puistovyöhyke ja Maiju Lassilan tien katualue muutetaan asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialueeksi, jolle uudet 5-kerroksiset rakennukset sijoitetaan siten, että ne eivät tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen.

Uusia rivitaloja sijoitetaan puiston pohjoisreunalle Ida Aalbergin tien varrelle. Ida Aalbergin tie 4: Aloite ja hakemus Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus on kehottanut virastoa laatimaan asemakaavan muutoksen puretun päiväkodin tontille Teuvo Pakkalan tie Selvityksessä määritellään, minne Haagan nykyisille viheralueille voidaan sijoittaa täydennysrakentamista ilman, että viheralueiden virkistykselliset, maisemalliset tai luonnonarvot merkittävästi vaarantuvat.

Eliel Saarisen tien ja Maiju Lassilan tien väliset kaksi pientä puistoa on selvityksessä osoitettu mahdollisesti rakennettaviksi alueiksi. Asutuksen pohjoispuolinen puistoalue on varattu virkistysalueeksi. Eliel Saarisen tien kohdalle on merkitty joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja Jokeri asemineen. Alueella on pääosin voimassa asemakaava nro vahvistettu Kaava-alueen reunoilla on voimassa yhteensä 6 eri asemakaavaa vuosilta Teuvo Pakkalan tien ja Maria Jotunin tien varrella olevat korttelit ovat pääosin asuinkerrostalojen korttelialueita AK.

Tontti, jolla päiväkoti sijaitsi, on yleisten rakennusten korttelialuetta Y. Tontin länsipuolelle puistoon on merkitty rakennusala enintään 2-kerroksista, enintään 7 m korkeaa pikaradan asemarakennusta varten. Muutoin alueella ovat voimassa ja luvuilla vahvistetut Haagan alkuperäiset asemakaavat, joiden mukaan alue on puistoa ja katuja. Muu osa alueesta on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistamat tontit on vuokrattu kiinteistöyhtiöille.

Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa, jonka pääosan muodostavat luvulla rakennetut asuinkerrostalot. Teuvo Pakkalan tien alueella, on myöhemmin rakennettuja osia. Kaava-alueen eteläreunassa on Eliel Saarisen tie, joka tässä kohdassa on kaikelle liikenteelle sallittu. Eliel Saarisen tie ja kapeat puistokaistaleet sen molemmin puolin ovat aikoinaan jääneet kahden rakennetun alueen, ns. Pohjois-Haagan ensimmäisen osa-alueen ja Pohjois-Haagan lisäosan väliin.

Alueen pohjoisreunassa olevan Ida Aalbergin tien varressa on luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja. Alueen keskellä on Pohjois-Haagan keskeinen leikkipuisto, jolla ei ole virallista nimeä. Alueen asukasluku on laskussa. Lasten määrä alueella on vähentynyt niin paljon, että kaiken kaikkiaan kolme päiväkotia on jouduttu lakkauttamaan. Pohjois-Haagan leikkipuistoa ei käytä enää yksikään päiväkoti ulkoiluun. Alueen ongelma on myös asuinkerrostalojen hissittömyys, ja samaan aikaan eläkeikäisten suuri osuus väestöstä.

Täydennysrakentaminen olisi palvelujen säilymisen kannalta eduksi. Kaava-alue on pääosa ns. Pohjois-Haagan lisäosaa, joka on rakennettu vuosina entisen ampumarata-alueen paikalle.

Alue kaavoitettiin vuonna arkkitehtitoimisto Järvinen-Valjakan suunnitelman mukaan ajan ihanteen mukaisina neliönmuotoisina ns. Teuvo Pakkalan tien, Maiju Lassilan tien ja Maria Jotunin tien varrella sijaitsevat kerroksiset betonielementtirakenteiset kerrostalot, jotka erottuvat toisistaan vain eriväristen julkisivuosien avulla.

Pysäköinti osoitettiin alueen reunoille, ruutukaavan jakojäännöksille, ettei se häiritsisi tuulimyllykorttelien kokonaisuutta. Myöhemmin vuoden kaavamuutoksella poistettiin kaksitasoisten pysäköintilaitosten rakentamisvelvoitteet ja osoitettiin katujen varsille pieniä pysäköintitaskuja.

Erityisesti alueen eteläreunalla Eliel Saarisen tien varrella sijaitsevat kaksi pysäköintitonttia ovat nykyään epämääräisiä, hahmottumattomia alueita, ja antavat sisääntulonäkymässä koko alueesta hoitamattoman vaikutelman. Näillä asunnoista erillisillä pysäköintitonteilla eivät asukkaat juurikaan säilytä autojaan, vaan ne ovat muodostuneet lähialueen työntekijöiden autojen, työkoneiden, yms.

Kun samaan aikaan taloyhtiöt ovat peruskorjausten edessä, on taloyhtiöissä alkanut saada kannatusta ajatus näiden erillisten pysäköintitonttien muuttamiseksi tuottavampaan käyttöön. Tyhjällä tontilla on tasainen hiekkakenttä.

Läntisemmän asuinkerrostalon matalassa siipirakennuksessa toimii yksityinen vanhusten hoivakoti entisissä kaupungin päiväkodin tiloissa määräaikaisella luvalla. Pohjois-Haagan leikkipuistossa Ida Aalbergin tien varrella on leikkialueita, leikkikenttärakennus, kahluualtaat ja pallokenttä sekä useita ulkoiluteitä. Itä-länsisuuntainen ulkoilutie johtaa alikäytävän kautta Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän itäpuolelle.

Palvelut Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa, jossa kaupalliset palvelut ovat Thalian aukiolla, ostoskeskuksessa Näyttelijäntie Ala- ja yläasteen koulut ja lukio sijaitsevat kaikki alle kilometrin etäisyydellä. Alueella on monipuolinen lasten leikkipuisto. Alueen länsipuolella Eliel Saarisen tien ja Ilkantien kulmauksessa on vanhusten palvelutalo Leevi. Teuvo Pakkalan tien varrella on nuorisotalo, sähköliike, ravintola ja kaksi toimistoa. Voimassa olevan asemakaavan mukaan useammatkin myymälä-, liike- ja palvelutilat ovat mahdollisia, mutta viime vuosina nämä tilat ovat vähentyneet.

Pohjois- ja Etelä-Haaga on rakennettu pääasiassa ja luvuilla, jolloin vähittäiskaupat olivat pieniä. Alueella oli kymmeniä elintarvikeliikkeitä, maito-, liha- ja siirtomaatavaraliikkeet erillisinä pieninä puoteina. Nyt sen ajan kaupallisesta tarjonnasta on vain rippeet jäljellä. Erikoiskauppa on pääasiassa kaikonnut suuriin keskuksiin eivätkä pienet päivittäistavaraliikkeet pysty kilpailemaan tasavahvasti uusien kauempana sijaitsevien suurempien yksiköiden kanssa.

Alkuperäiset liikehuoneistot ovat jääneet jäljelle mm. Päivittäistavarakaupan määrä Haagassa alueella, jota rajaavat päätiet, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I, on 4 k-m 2.

Haagassa kaupallisen kehittämisen tavoitteena olisi parantaa päivittäistavarakaupan tarjontasuhdetta ja lisätä Haagan alueelle jäävää ostovoimaa esimerkiksi siten, että alueelle voitaisiin sijoittaa yksi kohtalaisen suuri yksikkö, kooltaan 1   k-m 2 tai kaksi noin 1  k-m 2 yksikköä. Tällöin on hyväksyttävä, että nykyinen myymäläverkko harvenee uuden rakentamiseen liittyen. Tarjontasuhde kuitenkin paranisi jonkin verran valikoimien monipuolistuessa, mutta tämän edellytyksenä on, että pysäköintipaikkojen määrä on riittävä.

On todennäköistä, että 2  k-m 2 yksikön rakentamiseen liittyisi suunnilleen 1  k-m 2 vähennys, jolloin nettolisäys olisi 1  k-m 2 ja tarjontasuhde paranisi 0,,24 eli vajaus puolittuisi. Kaava-alueen sijainti Pohjois-Haagan itäreunassa ei ole Haagan asutukseen nähden keskeinen. Alue sijaitsee kuitenkin välittömästi suhteellisen tiiviin asutuksen tuntumassa, joten se on yksi varteenotettava mahdollisuus uudistaa Pohjois-Haagan päivittäistavarakauppaa ja parantaa tarjontasuhdetta.

Maastossa alue sijoittuu kahdelle kallioiselle mäen rinteelle ja niiden väliseen laaksoon. Mäet ovat osaksi puistoina, osaksi rakennettua aluetta. Laakso on rakennettu Teuvo Pakkalan tien asuntoalueeksi. Pohjois-Haagan keskeisen puiston pinta-ala on noin 5 ha. Puiston ytimen muodostaa kaava-alueen luoteiskulmassa sijaitseva leikkipuisto, johon liittyvät etelä- ja itäpuolella kapeahkot, lehtipuuvaltaista sekametsää ja avokalliota sisältävät alueet.

Teuvo Pakkalan tien alueen kerrostalokorttelien sisään jäävät korttelipihat ovat 30 vuodessa kasvaneet erilaisia istutettuja lehtipuita ja pensaita täynnä oleviksi suojaisiksi keitaiksi, joissa kasvillisuuden lisäksi on viihtyvyyttä lisääviä pihatoimintoja, leikki- ja ulko-oleskelualueita. Puiston pohjoisrinteessä on I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka ovat suureksi osaksi hautautuneet maahan. Yksi luolista on edelleen väestönsuojakäytössä.

Alueen eteläreunassa on jäljellä ampumaratarakennuksen sokkeli. Lisäksi alueella on useita kauniita avokallioita, jotka ovat alueelle tunnusomaisia ja joiden säilyttämistä voidaan pitää perusteltuna. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on rakennettua teknisen huollon verkostoa. Maaperä Alue on suurelta osin kallioista ja kalliopaljastumien aluetta. Paljastumien reunoilla on yleensä ohuena kerroksena moreenia ja hiekkaa.

Keskiosassa on savialue ja etelässä saven lievealue. Hämeenlinnanväylän ja Eliel Saarisen tien liikenne aiheuttaa melua, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyiset liikennemäärät ovat Hämeenlinnanväylällä noin 48  ajon. Liikenne aiheuttaa alueelle melua dB ja lisäksi päästöjä ja laskeumia. Suunnittelualueella on toiminut ampumarata vuodesta aina luvulle saakka.

Ampumarata-alueen maaperään on ampumisesta johtuen joutunut hauleja ja luoteja, jotka sisältävät raskasmetalleja, lähinnä lyijyä, jotka ovat pilanneet maaperää. Alueen maaperän tutkimuksia on suoritettu vuosina , ja niissä on todettu kohonneita lyijy-, kupari-, sinkki-, antimoni- ja kadmiumpitoisuuksia. Maaperä on pilaantunut pääosin pintakerroksessa eli 10 cm, mutta päätyvallin alueella on voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta löydetty noin 0,,9 metrin syvyyteen asti.

Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että epämääräiset alueen osat rakentuvat osaksi kaupunkia ja alueen reunamille katujen varsille osoitetaan ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista keskiosan jäädessä puistoksi. Eliel Saarisen tien varrella oleville epämääräisille, hahmottumattomille alueen osille annetaan rakentamisella omaleimaisuutta ja liitetään ne osaksi kaupunkia.

Eliel Saarisen tiestä tehdään kaupunkimainen katu, jota rakennukset rajaavat. Koska alueen asukasluku on laskussa, täydennysrakentaminen on palvelujen säilymisen kannalta eduksi. Koska lapsiperheiden määrä on myös laskussa alueella, on tavoitteena osoittaa leikkipuiston läheisyyteen perheasunnoiksi sopivia uusia asuntoja. Hissillisten ja muutoin esteettömien asuintalojen aikaansaaminen on alueelle tarpeellista ja koko kaupungin kannalta edullista. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 14,2 ha.

Ehdotuksessa on uutta rivitalojen, pienkerrostalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kerrosalaa AKR 1  k-m 2 , asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten AL kerrosalaa 4  k-m 2 ja liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa 3  k-m 2.

Yhteensä alueelle tulee uutta rakennusoikeutta 9  k-m 2. Auton kyljessä komeilee yhä  Toijalan W. Vuosimallin Chevrolet Express  löytyy Parkanosta. Sen nykyinen omistaja Janne Santoo myy museoajoneuvoa netin automyyntisivustolla.

Autosta on tullut muutamia kyselyjä, mutta vielä en ole viitsinyt…. Akaassa on uimarantoja jokaiseen makuun, ja viime aikojen helteet lämmittivät vedet nopeasti. Sunnuntaina iltapäivällä korkein uimaveden lämpötila oli Tipurilla Kylmäkoskella, 23 astetta. Viialan Luttusissa ja Arajärvellä lukemaksi mitattiin 22 astetta ja Toijalan Satamassa 21 astetta.

Lämpötila mitattiin kullakin rannalla laiturin päästä pintavedestä. Kaupunginpuutarhuri Heli Laine kertoo, että rantoja kunnostetaan kesän aikana. Työn tekevät pääosin kuntouttavassa…. Ihmishengistä, vammoista, sairaskohtauksista ja materiasta huolehditaan tämän päivän Akaassa ympärivuorokautisesti. Ambulanssit päivystävät Viialassa ja pelastuslaitos Hirsikankaalla 24 tuntia vuorokaudessa. Ambulanssien osalta muutos tuli voimaan vuoden alussa, ja palokunnan toiminta saatiin tämän päivän tasolle, kun Akaan uusi paloasema otettiin käyttöön viime kesänä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen hälytykset Akaassa vähenivät vuonna merkittävästi. Vuonna lukumäärä oli …. Päivä paloasemalla on jo perinteeksi muodostunut tapahtuma, jonka yhtenä tarkoituksena on saada ihmiset…. Kirjaudu Seuraa Akaan Seutua: Juttuvinkit Rivi-ilmoitukset Mainostajalle Yhteystiedot. Akaan Seutu, Sunnuntai Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi. Autosta on tullut muutamia kyselyjä, mutta vielä en ole viitsinyt… Akaassa on uimarantoja jokaiseen makuun, ja viime aikojen helteet lämmittivät vedet nopeasti.

Työn tekevät pääosin kuntouttavassa… Ihmishengistä, vammoista, sairaskohtauksista ja materiasta huolehditaan tämän päivän Akaassa ympärivuorokautisesti. Yrittäjät tuovat Akaaseen yli 11 miljoonan euron verotulot Juha Kosonen. Jouni Vaittisen mukaan Kylmäkoski on muuttunut taakasta voimavaraksi Tarja Antola.

katsastuskonttori hämeenlinna seuraa vailla

0 thoughts on “Katsastuskonttori hämeenlinna seuraa vailla

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *